1.8.2011
Heinäkuun viimeinen viikko meni Dragsjärdin Ölmosissa kesämökkikylässä. Mukava viikko. Oli kuin olisi ainainen kesä, kukaan ei olisi koskaan sairas ja punainen ilta-aurinko laskisi joka ilta kauas Saaristomeren horisonttiin.
25.7.2011
Viikonloppu meni kotona hengähtäessä. Heinäkuun viimeinen viikko alkamassa. Vielä ehtisi käymään muutaman kesätapahtuman ennen kuin kesä ”päättyy” elokuun alussa koulujen alkaessa.
19.7.2011
Takana touhukas viikko, johon kuului kolme Sykerön retkeä sekä kolmen päivän kurssi Meri-Karinassa. Verna oli lisäksi reilun viikon aikana kolme kertaa TYKSissä. Nyt voisi pari päivää hengähtää.
11.7.2011
Eilen olimme Sykerön porukan kanssa kesäretkellä Turun linnassa, Karppi-lammen kotieläintilalla sekä Tuorlan planetaariossa. Myllytonttukin leikitti lapsia Tuorlan puistossa. Retken päätteeksi oli juhlapäivällinen Meri-Karinassa. Hieno retki, hieno päivä.
4.7.2011
Esikoinen oli tärykalvojen putkituksessa sekä niulurisan poistoleikkauksessa perjantaina. Kuulostaa rutiinilta, mutta jos aikuiselle tehdään nielurisan poistoleikkaus, kirjoitetaan automaattisesti kahden viikon sairausloma. Onneksi lapset toipuvat nopeammin. Ennusteen mukaan kurkku on viikon kipeänä, vaikka koko ajan on kipulääkitys. Sen ajan pitää syödä jäätelöä ja muuta helposti nieltävää ruokaa. Mutta kuka nyt jaksaisi syödä viikon verran vain jäätelöä.
26.6.2011
Verna oli mummulassa juhannusvieraana. Tarjolla oli ranskanperunoita, joita oli mukava napostella. Verna haukkasi perunastaan palan, mutta kohta hän huomasi siinä kummallisen asian:
– Minä en syö tätä raskanperunaa. Tästä on joku haukannut!
Verna otti uuden ranskanperunan, haukkasi siitä ja kumma juttu, taas näytti siltä, että perunasta oli jo syöty.
20.6.2011
Verna katseli televisiosta yleisurheilua. Touhu sai miettimään aikuisten harrastuksia: Miksi aikuisten pitää hyppiä hiekkaan? Mihin nuo juoksevat? Miksi?
12.6.2011
Ville kävi kuluneella viikolla kunnan uimakoulussa Tarvasjoen uimahallissa. Uimakoululaisille oli järjestetty ohjelmaa koko päiväksi, mutta Ville kävi vain allasosuudessa. Kun viisipäiväinen uimakoulu oli käyty, Ville kommentoi oppimaansa näin: Minä osaan myyräuinnin käsiliikkeet ja potkut hyvin. Minä osaan tosi hyvin uida. Ongelma on vain se, että minä en pysy pinnalla.
7.6.2011
Ville on aloittanut kunnan uimakoulun, joka kestää viisi päivää. Hyvin poika kulkee ryhmänsä mukana pukukoppiin, saunaan ja altaaseen, vaikka päiväkotilaisilla onkin tietenkin enemmän rutiinia ohjatusta toiminnasta. Kivaakin kuulemma on. Ai uimataito? Ehkä se sieltä sitten joskus löytyy.
30.5.2011
Laulelin Vernalle ”Aja hiljaa, isi” laulua, tosin isin paikalla sanoissa oli äiti. Kun laulussa tuli kohta ”äidin tasku aina on niin arvaamaton…”, sanoi Verna topakasti:”Eikä ole. Äidin taskussa on puhelin!”
23.5.2011
Veimme lapset lauantaina retkelle Satakuntaan, jossa kävimme katsomassa esihistoriallisia hautaröykkiöitä. Lapin Sammallahdenmäki oli erityisen mielenkiintoinen ja lapsista varmaan jännittävä. Siellä on lukuisia hautaröykkiöitä, jotka on rakennettu kallion päälle. Lapsista oli mukava kulkea polkua pitkin ja etsiä kivirakennelmia. Eihän se mikään kiiltävä ja kilkuttava puuhamaa ollut, mutta kun Vernaa ei oikeaan puuhamaahan saisi viedäkään, oli metsän rauhassa tarpeeksi elämystä.
16.5.2011
Verna on saanut jo muutaman päivän sytostaatteja. Joka päivä annetaan sytostaatteja suun kautta. Lääke on jauhemaista ja se sekoitetaan veteen. Kerran viikossa Verna käy TYKSin poliklinikalla saamassa suonensisäisesti lääkettä. Vielä lääkkeet eivät ole vaikuttaneet Vernan yleiskuntoon.
8.5.2011
Äitienpäivä. Siitä nautittiin ulkoilemalla ja syömällä jäätelöä puiden varjossa. Kesä on alkanut.
2.5.2011
Lapset osallistuivat Riihikosken vapputapahtumaan, jossa oli monenmoista toimintaa. Oli ratsastusta, konsertti, karaokea, paloautoon tutustumista ja touhua. Vernakin halusi nikkaroida ja hän ”savaroi” kovasti puupalikkaa. Vernan sytostaattihoidot alkavat lähiaikoina. Hoitojen mukana alkaa karanteeni, joten Verna ei vähään aikaan pääsekään ihmisten ilmoille.
27.4.2011
Syöpälapsiperheen elämä on jatkuvaa valmistautumista muutokseen, mutta kun se tulee oikeasti kohdalle, näpäyttää se silti. Vernalta leikattiin tänään epämääräinen patti päästä. Nyt tutkitaan, mikä patti oikeastaan on. Ensi viikolla ollaan viisaampia.
20.4.2011
Vernalla oli paha mieli ja hän alkoi tihrustaa itkua. Päätin ottaa osaa murheeseen ja aloin myös leikisti itkeä Vernan kaverina.
-Isi, älä sinä itke, tämä on MINUN itkuni, Verna komensi.
19.4.2011
Palmusunnuntaina muksut olivat Tampereen mummulassa, jossa virvottiin. Virpomiskulttuuri on lyönyt itsensä läpi myös maahanmuuttajataustaisten keskuudessa. Mummulan oven takana kävi asusteista päätellen pieni muslimityttö, joka virpoi vaaksan mittaisella vitsalla, jonka päässä oli yksi punainen solmu. Tyttö virpoi ja sai karkkia palkaksi. Kun samainen tyttö tuli kolmatta kertaa soittamaan ovikelloa, tuli kyllä mieleeni, että pitäisiköhän virpomisperinteen syvempää sisältöä hieman valottaa pikkuvirpojille.
10.4.2011
Vastaan puhelimeen sanomalla koko nimeni. Verna oli päivänä muutamana kuunnellut puheluani. Sen päätyttyä Verna hymyili hämillään ja kysyi:”Oletko sinä se Pekka Remes?”
5.4.2011
Kun Ville oli lasten jumpassa, pääsi Verna isoveljeä odottaessa liikuntahallin käytäville juoksemaan. Verna kipitti pallon perässä ja saikin sen kiinni, kun pallo pysähtyi. Verna seisoi pallon vieressä ja odotti, että pallo lähtisi taas liikkeelle. Viimein Verna sanoi:”Äiti, tämä pallo on mennyt epäkuntoon.”
29.3.2011
Ville aloitti viime lauantaina 5 vuotta täyttäneiden uimakoulun Meri-Karinassa. Koska Villellä on viime talvesta ikäviä muistoja hiihtokoulusta, emme käytä sanaa ”uimakoulu” vaan puhumme ohjatusta uinnista. Ohjattua uintia Villellä oli aikoinaan vauva- ja perheuinnissa. Lauantain ohjattu uinti meni hyvin, ja mikä parasta, myös mukana ollut vanhempi pääsi kerrankin uimaan puoli tuntia yhteen menoon.
23.3.2011
Ville oli tulossa musiikkileikkikoulusta äidin autolla, jossa oli radio päällä.
– Laitetaan radio kiinni. Minä pidän hiljaisuudesta. Kuuntelen omia ajatuksia, Ville sanoi.
14.3.2011
Jälleen vietetty viikonloppu vuokramökillä Dragsfjärdissä. Saaristossa tuli kyllä olo kuin Sir Elwoodin Hiljaisten Värien biisissä ”Viimeisellä rannalla”, kun kuunteli uutisia Japanista. Lapset eivät uutisia kuunnelleet eivätkä nähneet.
Viikonlopun kokokohta taisi jälleen olla napakelkalla ajo meren jäällä kuten vuosi sitten.
8.3.2011
Ti-Ti Nalle ja Tau Nalle ja Riitta kävivät ilahduttamassa Sykerön lapsia Meri-Karinassa sunnuntaina. Verna hieman pelkäsi isoja nalleja. No, kukapa ei pelkäisi itseään kolme kertaa suurempia otuksia. Loppuleikkiin Vernakin uskalsi osallistua. Keikan päätteeksi Riitta antoi hienon julisteen sekä kaksi dvd:tä. Pienillä asioilla saadaan isosti hyvä mieli.
28.2.2011
Sunnuntai, hiihtolomaviikon viimeinen päivä, aurinko paistaa ja on vain pari astetta pakkasta. Ja Riihikosken luistelukentällä ei ole ketään. Ville kävi vuosi sitten kerran luistelemassa, tai no, harjoittelemassa luistimilla seisomista, eikä silloin pitänyt siitä ollenkaan. Nyt homma sujui jo paremmin. Ville pystyi ankkakävelemään luistimilla jo monta metriä. Siitä se lähtee.
21.2.2011
Talviloma. Kellä on, kellä ei. Ilmeisesti tänä talvena on liikkeellä kerrassaan sitkeä pöpö. Perheessä on tarvittu kaksi antibioottikuuria ja kaksi silmätippakuuria. Vieläkin väki kröhisee ja on nuhainen. Onneksi sentään kaikki ottivat kausi-influenssarokotukset syksyllä.
14.2.2011
Hyvää ystävänpäivää kaikille! Pöpöt vaivaavat vieläkin perhettä, tai sitten on uusi kierros menossa.
7.2.2011
Onkohan jotain pöpöjä liikkeellä? Meillä lapset ovat sairastaneet akuutin laryngiitin, korvatulehduksen, silmätulehduksen, yskää ja kuumetta viimeisen parin aikana. Tai sitten kyse on siitä, että kun vähitellen puretaan karanteenia, lapset käyvät läpi normaaleja lastentauteja nopeutetulla rytmillä.
31.1.2011
Sisarukset keskustelivat olohuoneessa, joka on meillä leikkihuone. Kumpikin oli levittänyt tavaraa lattialle yhtä antaumuksellisesti. Isoveli: ”Sinä olet se sottapytty.” Pikkusisko:”Minä olen sottapytty.”
24.1.2011
Verna on miettinyt sanoja ja niiden merkityksiä. Hän kertoi äidilleen, että illalla kun vaihdetaan univaippa, hän lähteekin karkuun juoksujalkaa. Sitten Verna nosta toista jalkaansa ja sanoi, että tämä on juoksujalka. Kun äiti kysyi, mikä toinen jalka on, Verna mietti pitkään ja vastasi, että se on hiihtojalka.
17.1.2011
Härkäviikot ja normaalit viikkorutiinit ovat alkaneet. Esikoinen käy kahdesti viikossa seurakunnan kerhossa, kerran viikossa srk:n muskarissa sekä kansalaisopiston musiikkileikkikoulussa ja viikon päättää urheiluseuran lasten jumppis.
Pikkusisko saa esimakua kerhosta, kun isoveljeä haetaan kotiin. Seurakuntatalon pihalla on aikaa leikkiä muutama minuutti. Jumppiksen ajan pikkusisko juoksee urheilutalon käytävillä. Musiikkileikkikouluun pääsyä odotetaan jo kovasti.
10.1.2011
Verna kävi elämänsä ensimmäistä kertaa yleisessä uimahallissa yleisellä vuorolla viime lauantaina. Reissu meni hyvin. Ainoa miinus oli, että isäihminen sairastui flunssaan seuraavana päivänä, mutta sen taudin idut oli ehkä hankittu jo aikaisemmin.
3.1.2011
Vuodenvaihteen juhla-aika on vietetty ja on aika palata arkeen ja härkäviikoille. Kerhot eivät ala vielä tällä viikolla, mutta ensi viikosta alkaen palataan jälkeen kerhojen ja muskareiden ja jumppisten arkirutiineihin.
31.12.2010
Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille!
24.12.2010
Hyvää joulua kaikille lukijoille!
21.12.2010
Joulukuusi ostettu pöytyäläiseltä joulukuusen kasvattajalta. Hyvä Tuomas joulun tuopi. Paitsi, että kuusen pitää sulaa yön yli autotallissa ja seuraava yön sen pitäisi olla kylppärissä ämpärissä vettä juomassa.
17.12.2010
Olimme koko perhe parin päivän mökkilomalla Dragsfjärdissä. Koska Vernan karanteeni on päättynyt, hän pääsi mukaan kauppareissulle pieneen K-kauppaan, Kärräbutikiin. Verna oli elämänsä ensimmäistä kertaa ruokakaupassa. Siellä Verna pysähtyi omenahyllyn eteen. Verna ei ollut koskaan nähnyt niin paljon omenoita yhdellä kertaa. Sitä hyllyä piti käydä ihailemassa toisenkin kerran. Pienet asiat ovat pienelle tytölle suuria ihmeitä.
13.12.2010
Viime viikonloppuna oli Sykerön toimintaa sekä lauantaina että sunnuntaina. Lauantaina oli vuorossa Sykerön joulujuhla Meri-Karinassa. Lapset esittivät juhlan aluksi jouluevankeliumin näytelmänä. Ville oli paimen. Verna esitti kansaa. Näytelmä sujui hyvin, kun ottaa huomioon, että sitä harjoiteltiin vain kerran ja kiireessä.
Sunnuntaina sykeröläiset pääsivät Stockmannin leluosastolle puolitoista tuntien ennen muita asiakkaita. Verna täydensi Kitty-kissa varastojaan. Ville osti hienon pelastushelikopterin. Jäimme vielä hetkeksi Stockmannille myös varsinaisena aukioloaikana, sillä Vernahan ei ole enää karanteenissa. Täytyy sanoa, että pari tuntia täyden Hansa-korttelin joulumyyntiruuhkaa oli riittämiin, suorastaan kylliksi.
7.12.2010
Ville vietti syntymäpäiväänsä itsenäisyyspäivänä. Vieraskutsut olivat jo sunnuntaina. Varsinainen juhlapäivä meni Sykerön porukan kanssa Raision Ulpukassa uidessa. Sen päälle kävelylle Naantalin vanhaan kaupunkiin, jossa kävimme kahvilla ja leivoksilla. Naantalin vanha kaupunki on idyllinen myös näin talvella, eikä sitä hiljaiseksi sovi sanoa, sillä kahvilassa oli samaan aikaan kolme muutakin seuruetta.
1.12.2010
Eilen otimme koko porukalle kausi-influenssarokotukset. Verna on jo pistosten pikku ammattilainen, mutta eihän se rokottaminen koskaan mukavaa ole. Verna haluaa aina tarkkaan tietää, kuka häntä rokotti, siis mikä on rokottajan nimi. Sitten kotona muistellaan, kuka hoitaja teki mitäkin.
Tänään alkoi joulukuu ja joulun odotus. Tässä välissähän on vielä Villen synttärit. Villehän syntyi itsenäisyyspäivänä, joten lippu salkoon.
29.11.2010
Eilen se sitten tapahtui. Ville teki pikkupoikien ”pakolliset” eli ehti nuolaisemaan pakkasella metallisen siirtolavan kylkeä ennen kuin äitinsä ehti estämään. Siinähän sitten poika jäi suustaan kiinni lavaan. Onneksi lähellä oli pizzeria, josta äiti lähti hakemaan lämmintä vettä. Sitten Ville sulatettiin irti, mutta suu jäi kipeäksi pariksi päiväksi.
22.11.2010
Vernan infuusioportin poistoleikkaushaavan päälle laitettu laastarilappu poistettiin lauantaina saunassa. Leikkaushaava on parantunut hyvin. Verna käyttää vielä loppuun infektioita estävän Ditrim dublon -lääkepullon. Hän on ottanut lääkettä aamuin illoin jo kaksi vuotta. Nyt sen saa lopettaa.
14.11.2010
Vernalta poistettiin infuusioportti eli ”nappi” perjantaina. Verna meni leikkaukseen aamulla ennen kello kahdeksaan. Leikkaussaliin Verna pääsi noin puoli kolmen aikaan. Ennen leikkausta ei saa syödä, joten se päivä meni paastotessa. Leikkauksen jälkeen Verna hieman oksenteli, mikä lienee tavallista. Nyt sunnuntaina ruokarytmi ja unirytmi ovat palautuneet.
9.11.2010
Verna on alkanut lauleskella. Hän myös säveltää ja sanoittaa omia pikku laulujaan. Tietenkin Verna osaa myös klassikkoja. Kuten Maukka Perusjätkän Vaatteet on mun aatteet -laulun. Verna lauloi sitä, kun hän äidin apuna laittoi pyykkejä pesukoneeseen.
1.11.2010
Verna vietti syntymäpäiviään viikonlopun aikana. Perjantaina oli oikea syntymäpäivä, jota vietettiin perhepiirissä. Sunnuntaina oli vuorossa ”juhlavastaanotto” Riihikosken seurakuntatalolla. Juhlan kunniaksi oli oikein Suomen lippu vedetty salkoon. Tarjoilusta huolehti Kulhuan Paakari. Tilaisuus oli lämminhenkinen ja leppoisa.
24.10.2010
Verna pohtii jo omaa olemustaan.
-Minä aukuinen. Isi ja äiti lapsia.
Mutta Vernan minäkuva vaihtelee aika pian. Joskus Verna toteaa tomerasti olevansa:”Minä poika”, joskus taas ”Minä Kitty”.
18.10.2010
-Tiivi-Taavilla ei ole housujaa…Verna päättikin kertoa Tele-tappi-sadun laulamalla. Sanat olivat kieltämättä kovin mielenkiintoiset.
11.10.2010
Verna kävi suuhygienistillä hammastarkastuksessa, tosin se varsinainen tarkastus taisi käydä aika pikaisesti. Verna sai hammashoitolasta mukaansa hammasharjan ja pikkulasten hammastahnaa. Sitä pitikin kokeilla heti kotona. Verna oli kovin ylpeä ihan omasta hammastahnastaan.
7.10.2010
Verna on saanut hienon uniasun. Siinä on Barbapörrön kuva. Verna on kuitenkin eri mieltä siitä, kuka kuvassa on.
-Hausuli, sanoo Verna. Hausuli tarkoittaa Muumien Haisulia.
-Ei taida olla Hausuli. Se on Barbapörrö, äiti korjaa.
-Hausulin näköinen!
4.10.2010
Jännä, miten lapset kuulevat sanat melkein oikein. Vernakin sanoo ”keittilöön” kun hän on menossa keittiöön. Roope-kissa on ”Poote” ja Iines ”Iini”.
Mutta yksi lause menee ihan oikein. ”Tahdon nähdä ohjelmaa”, Verna sanoo, kun haluaa katsoa television lastenohjelmia.
27.9.2010
Lauantaina oli Sykerön toimintapäivän ohjelmassa Pressan kattien konsertti Meri-Karinassa. Lapset pitivät erityisesti kissojen taiteilemista ilmapallohahmoista ja saippuakuplakoneesta. Mutta kapea on soittajan leipä. Pressan katit tarjoavat ohjelmaa seurakunnille, synttäreille, yli tai alle 4-vuotiaille, Miska-katti muuttuu tarvittaessa tontuksi, eläkeläislaulattajaksi tai pelkäksi trubaduuriksi. Mies monena eläessään.
22.9.2010
Seurasimme Villen kanssa tänään kurkien syysmuuttoa. Kurjet nousivat Riihikosken yllä korkeuksiin ja lähtivät aurana kohti etelää.
-Tuohan on kuin katselisi kesäistä ulkoilmateatteria, Ville sanoi.
20.9.2010
Verna on kiinnostunut sanoista ja kirjoituksesta. Hän osoittaa lehden valokuvaa ja kysyy, mitä tämä sanoo? Sitten samaa kuvatekstiä luetaankin kerta toisensa jälkeen.
12.9.2010
Verna oli kävelyllä kävelytiellä. Vastaan asteli koira.
-Possu, Verna sanoi.
-Onkohan se possu? Eikö se ole koira, äiti sanoi.
-Possu!
-Kyllä se on koira, äiti vakuutti.
-Possun näköinen, tarkensi Verna.
7.9.2010
Kerroin eilen päivän tapahtumista vaimolleni. Äkkiä kuulin sanovani: ”Kun MUUT ÄIDIT veivät lapsensa suoraan kotiin kerhosta, me jäimme vielä liukumäkeen laskemaan.”
Tuo kai todistaa sen, että ihminen on laumaeläin, joka sopeutuu laumaansa ja sen jäseniin huomaamattaan.
5.9.2010
Syksy on alkanut. Vaikka joskus taisin hiljaisesti itselleni vannoa, etten mihinkään lasten harrastuskuljetusrumbaan ala, niin ilmeisesti sitä ei voi välttää. Siis maanantaina ja perjantaina Villen kerho, tiistaina on muskaripäivä (jonka hoitaa äiti) ja perjantai-illalla vielä lasten jumppis. Lauantaisin uimapäiviä Meri-Karinassa. Logistiikkaa, logistiikkaa, sitä tässä tarvitaan, eikä nuorempi vielä edes käy harrastuksissa.
1.9.2010
Verna tutki äitinsä käsivartta iltapuuroa syödessään. Äkkiä Verna hätkähti.
-Oi ei. Karva! Äiti ottaa pois!
30.8.2010
Perheneuvotteluissa päädyimme siihen, että olen hoitovapaalla koko Vernan hoitovapaaoikeuden eli lokakuun loppuun 2011 saakka. Koti-isyys siis jatkuu aika pitkään, koska alun perin jäin koti-isäksi kuudeksi kuukaudeksi tammikuussa 2007.
29.10.2010
Eilen olimme koko perhe Liedon lasten kulttuuripäiviin kuuluvassa Uudentalon maitotilan avoimien ovien päivän tapahtumassa. Lapset näkivät läheltä lehmiä. Zetorin kyytiinkin pääsi. Sen jälkeen kävin Villen kanssa Turun Kaupunginteatterissa katsomassa Hyvää yötä, herra Hakkarainen -näytelmän harjoituksen, joka oli avoin Sykerö-perheille.
Kiva näytelmä, vaikka Mauri Kunnaksen kirjoihin perustuvissa näytelmissä on kovin hatara juoni, jota ainakin aikuisen on vaikea seurata. Mutta lapset tykkäsivät.
26.8.2010
Eilen olivat perinteiset osuuspankin ja Pöytyän Urheilijoiden järjestämät Hippo-kisat. Ville on jo niin iso, että lajeina olivat 40 metrin juoksu ja pallonheitto. Verna osallistui vain 40 metrin juoksuun, tai siis kävelyyn. Koska tärkeintä ei ole voitto vaan hyvät palkinnot, niin lapset saivat osuuspankin lippalakit ja lakupötköjä. Tuloslistalla kumpikin oli ensimmäinen sieltä viimeisestä päästä.
25.8.2010
Äänikirjat ovat mukavia automatkoilla. Yksi Vernan suosikeista on ”Pekka Höpöttää” eli Pekka Töpöhäntä.
24.8.2010
Niin se hellekesä taipui syksyksi. Ilmojen viilentyessä myös Vernalle maistuvat jälleen päiväunet, jotka jäivätkin kokonaan nukkumatta lomaviikon aikana.
22.8.2010
Viikon mökkiloma Dragsfjärdissä takana. Ensin viedään perille autollinen tavaraa. Sitten se tuodaan sieltä pois. Perillä järvi, jossa oli hiukan sinilevää, sekä hieno Ölmosin hiekkaranta meren rannalla. Viikon kestoretkikohde oli Söderlångvikin kartano, jossa kävimme kolme kertaa. Raskasta toki, mutta vaihtelua arkeen.
15.8.2010
Olin eilen kuvaamassa Vernaa Meri-Karinassa Syöväntorjuntasanomia varten. Uimarannalla oli rantalentopalloturnaus, jonka tuotto menee lyhentämättömänä Sykerön hyväksi. Aika moni näytti pelaavan tosissaan, mutta tärkeintähän on hyvä asia eli hyväntekeväisyys.
12.8.2010
Kuluneen kuukauden kävijämäärä näillä sivuilla on ollut yli 220 kappaletta, missä on selvää nousupiikkiä. Normaalisti kävijämäärä on 150-170 vierailijaa eri osoitteista kuukaudessa.
Kiitämme mielenkiinnosta.
11.8.2010
Kukahan on keksinyt television aamuiset lastenohjelmat tai paremminkin niille aamuiset lähetysajat. Tokihan lapset saa sängystä ylös, kun ohjelmat alkavat ja aamulla on kiva katsoa televisiota, kun odottaa kouluun lähtöä tai päiväkotiin viemistä, mutta entäs jos ohjelmia on tallennettu digiboxiin ja lapset tietävät tallenteista. Siinäpä onkin aamuinen keskustelu, että mennäänkö ulos vai saako katsoa lastenohjelmia.
9.8.2010
Lapsiperheessä kodin siivous on kuin seikkailu. Esimerkiksi sohvasta voi löytyä ihan mitä tahansa. Pehmolelutiikeri, rahaa, kirjoja, duploja, pikkuautoja, alushousut, t-paita ja tietenkin ruuanmuruja.
5.8.2010
Olin eilen työmatkalla Salossa, tuossa kaupungissa, jonka pääkadulla vuorottelevat pizzeriat ja kampaamot. Lapset olivat sillä aikaa puistossa ja kaupunkia katsomassa, kun tein haastattelua.
Salossa puhalsi kolea tuuli, mutta Ville kulki sitkeästi shortseissa, vaikka verkkaritkin olivat matkassa.
-Minulla on niin hyvä karvoitus jaloissa, ettei minun tule kylmä, Ville väitti.
2.8.2010
Elokuu. Kohta alkavat koulut ja kerhot, vaikka kesähelteet jatkuvatkin. Keskieurooppalaisten loma-aika on vasta alkamassa. Pari viikkoa aikaa miettiä muksujen syksyjen ohjelma valmiiksi.
30.7.2010
Olimme eilen koko perhe Sykerö-perheiden kanssa perinteisellä retkellä Muumimaailmassa ja Väskin saaressa. Sykerö-perheet pääsivät sisälle tuntia ennen muita asiakkaita. Mukava päivä, jota jatkoimme omin nokkinemme Naantalin vanhassa kaupungissa ja Naantalin uimarannalla. Toki oli kuuma ja väsytti ja nälkäkin oli, mutta sellaistahan lapsiperheen matkustaminen on.
28.7.2010
Olimme eilen Villen kanssa katsomassa Vartiovuorella Turun Kesäteatterin Aladdin ja taikalamppu -näytelmää. Ville jaksoi katsoa koko näytelmän, ja niin jännääkin oli, että Ville kiskaisi napin paidastaan kesken esityksen. Loppujen lopuksi lempeä esitys, vaikka jotkut kohdat menivät Villellä täysin yli ymmärryksen.
25.7.2010
Helteet jatkuvat. Päiväuni ei maistu. Yöllä on lämmintä. Nestettä pitää muistaa juoda. On kesä.
22.7.2010
Lapsena saadut syöpähoidot aikaistavat tutkimusten mukaan tyttöjen murrosikää noin vuodella. Mutta sitä emme arvanneet, kuinka paljon sytostaattihoidot voivat murrosikää aikaistaa. Verna, 1 v 8 kk, on sitä mieltä, että monet toimet ovat ”tylsää”, moneen asiaan hän sanoo ”en tahdo” puhumattakaan sitä, että ”äiti tyhmä”.
19.7.2010
Takana lapsisyöpäpotilasperheiden viikonloppukurssi Meri-Karinassa. Helle toi hien pintaan, mutta onneksi kurssille oli jätetty uintiaikaa riittävästi. Luennot ja keskustelut olivat jälleen antoisia. Eikä Meri-Karinan keittiö pettänyt tälläkään kertaa. Ruoka oli maukasta.
14.7.2010
Olemme käyneet kahtena päivänä Naantalissa retkellä. Muumimaailmassa emme ole käyneet, sinnehän pääsylippu maksaisi parikymppia hengeltä. Naantalissa on muutakin nähtävää. Samassa saaressa, jossa Muumimaailma on, on myös pieni yleinen uimaranta. Uimarannalla on myös puita, siis varjopaikkoja, joihin pääsee aurinkoa pakoon. Lisäksi Naantali vanhan kaupungin puutaloineen ja rantaravintoloineen on näillä helteillä kovin välimerellinen, eivätkä turistimäärät vähennä vaikutelmaa.
11.6.2010
Kuuma. Vernalle tai tahdo tulla päiväuni. Kuuma on. Onneksi pihalla on pieni lastenuima-allas, jossa voi illalla vilvoitella.
6.7.2010
Meille on ostettu pieni, muovinen ja ilmatäytteinen lasten uima-allas. Ville ja Verna ovat uineet, tai plutineet, siinä jo kaksi päivää. Kivaa näyttää olevan.
Verna oli altaasta niin innostunut, että kipaisi sinne kaikki vaatteet ja nahkasandaalit yllään heti, kun oli kääntynyt sekunniksi toiseen suuntaan. Onneksi Ville huomasi pikkusiskon puuhat.
30.6.2010
Olen perinteisesti osallistunut Kouvolan dekkaripäivien novellikilpailuihin. Tänä vuonna tarinani Radanvarren karkulainen pääsi mukaan parhaimpien novellien antologiaan. Novelli on luettavissa tuossa vasemmalla Julkaistut-otsikon alta.
29.6.2010
Olimme eilen koko perhe Sykerön retkellä Jokioisten museorautatiellä sekä Maatalouden tutkimuskeskuksessa. Museorautatie oli pieni elämys lapsille. Höyryveturi puksutti ja avovaunussa oli tunnelmaa. Tauko oli Minkkiön asemalla, jossa sykeröläisille esiteltiin vanhaa asemaa sekä höyryvetureita.
MTT:llä on Elonkierto-puisto, jossa esitellään maanviljelyksen historiaa. Puistossa on myös eläimiä. Ville teki tuttavuutta kyyttölehmien kanssa. Kaikenkaikkiaan hauska päivä.
26.6.2010
Hyvää juhannusta kaikille.
20.6.2010
Eikö nykyajan mukuloilla ole lainkaan kunnioitusta aikuisia kohtaan? Olimme Vernan päiväunien aikaan Villen kanssa koulun pihalla karusellissa. Ville kieppui karusellissa, sellaisessa, jossa on tankoon liitetty seisomataso, kun Villeä kaksi kertaa vanhempi poika tuli häätämään Villeä sanoen, että nyt oli hänen vuoronsa. Ville väisti. Ville odotti aikansa ja meni sanomaan, että nyt on taas hänen vuoronsa. Poika vastasi, että ei ole. Seisoin metrin päässä. Poika piut paut välitti minusta, aikuisesta. Kunnes korotin ääneni ja sanoin, että kun vuorojen mukaan on määrä mennä, niin nyt on Villen taas vuoro. Poika näytti aidon hämmästyneeltä ja antoi Villen mennä karuselliin. Eikö noita mukuloita kukaan enää välitä kasvattaa?
19.6.2010
Verna katseli prinsessahäitä televisiosta. Häiden ohjelmassa oli myös oopperalaulajan esittämä aaria hääparille. Verna kuunteli sopraanon kovaa ja korkealle menevää laulua silmät suurina.
-Täti huutaa? Huutaa? Hätä? Hätä?
16.6.2010
Nyt, kun Ville ajaa mainiosti kolmipyöräisellään ja kohtuullisesti apupyörällisellä oikealla pyörälläänkin, voikin jälleen kävellä pitempiä päiväunilenkkejä Vernan nukkuessa rattaissaan ja Villen ajaessa pyörällään. Eilen teimme maastolenkin pururadalla. Villen kolmipyöräisessä on työntötanko. Niinpä työnsin Villeä edelläni ja veden Vernan rattaita perässäni. Kieltämättä olo oli kuin rahtimuulilla. Mutta kävihän se kuntoilusta.
14.6.2010
Villen tarina, Tarina Roopesta ja Iineksestä
Olipa kerran kissat Roope ja Iines, jotka asuivat meillä. Ne matkustivat Villen kanssa kauas satumetsään. Satumetsässä ei ollut ketään, paitsi keiju. Se lepatteli sinne, sinne ja tänne Keiju eksyi oikeaan metsään, jossa oli keijupuu, mutta siellä ei ollut keijun keijua. Keijut olivat torilla ostamassa hedelmiä. Roope, Iines ja Ville palasivat kotiin. Sen pituinen se.
11.6.2010
Nyt se alkaa. Jalkapalloilun MM-kisat. Ja mitä se aiheuttaa? Ottelulähetykset siirtävät lastenohjelmia sinne tänne. Nyt pitääkin olla tarkkana, että saa Pikku Kakkosen tallennettua digiboxille, ettei tule pikkuväelle suuri parku.
9.6.2010
Verna-kieltä.
Meillä on kaksi kissaa, Roope ja Iines. Verna-kielellä kissojen nimet ovat Iine ja Poote. Kun Ville oli Vernan ikäinen, Villen mielestä kissojen nimet olivat Miu ja Mäy.
7.6.2010
Villen tarina:
Pihakuuset ovat sellaisia, jotka asuvat meidän pihalla. Pihakuusista ei tiedä kukaan muu kuin pihakuusien tutkija. Pihakuusista voi tehdä joulukuusia. Pihakuusi on niin kaunis, että sen kanssa voi nauraa ja hauskutella.
Kuusiaitaruno. Kuusiaidassa on piikkejä, jotka ovat runon tuloja. Keinupuu kasvoi kaukana keskellä metsää.
6.6.2010
Kun tekee kotona töitä, siis oikein palkkatöitä, huomaa erään pienen asia, pienen lapsen näkökulmasta. Kun isä on kotona, niin onko isä käytettävissä, vaikka isä tekee töitä? Itse asiassa ei ole. Mutta miten lapsi ymmärtää sanan ”työ”? Että isä on kotona, mutta pitää työhuoneen oven kiinni. Ei ihan jungnermaista, mutta pakollista, jos aikoo saada työnsä tehtyä.
2.6.2010
Koti-isällä on aina puhelinkavereita. Siis puhelinmyyjiä, joilla on jos mitäkin hyvää tarjousta ”just vain sulle”. Mutta kun markkinointipuheluja tulee kesken vaipanvaihdon tai kesken lounashetken, onkin aika järjestää puhelimeensa markkinointikielto. Se käy helposti soittamalla numeroon 0600 13404. Puhelimeen vastaa automaatti, joka ottaa markkinointikiellon vastaan.
Mutta pikaisesti se ei tule voimaan. Päivä jälkeen kiellon sain kaksi puhelinsoittoa. Toinen alkoi iloisella naisäänellä:”Sirkku Megamarkkinoinnista, hei. Kiva, ett sain sut kiinni, koska mulla on sulle yllätys…” Vastaan: ”Minullakin on sulle yllätys. Tämä numero on markkinointikiellossa.” Sirkku vastaa jäätävän närkästyneenä:”Mulla ei ole siitä täällä tietoa. Moi.” Se puhelu päättyi lyhyeen.
31.5.2010
Kun ei oo mitään tekemistä…Huone täynnä leluja. Pihalla sorakasa ja hieno kaivuri. Palloja, frisbii, pieni metsikkö. Mutta kun ei tunnu olevan mitään tekemistä. Kummallista. Materian määrä ei siis korreloi tekemisen puutteen kanssa.
30.5.2010
Sykerön kevätkauden lauantain aamu-uintivuorot Meri-Karinassa päättyivät eilen. Samalla oli myös grillausilta. Päivä sujui leppoisissa merkeissä, vaikka satoi. Taidekappelissa oli häät. Morsiuspari tuli odottamaan vuoroaan Meri-Karinan ala-aulaan. Morsiammella oli maata viistävä valkoinen hääpuku. Ja vettä satoi. Siinäpä on varmaan ikimuistoista askeltaa pari sataa metriä Meri-Karinan aulasta Taidekappelin alttarille saakka.
27.5.2010
Uskottava se on: Ville on allerginen ilmeisesti koivulle. Aamulla Villen silmät äkkiä alkoivat kutista, silmän ympäristöt turposivat ja silmät verestivät. Poika näytti siltä kuin olisi Rocky-elokuvan stuntman. Terveyskeskukseen Ville sai ajan parin tunnin päähän. Siihen mennessä silmät olivat rauhoittuneet, mutta lääkäri määräsi lääkityksen oireiden estoon. Nyt otetaan lääkkeitä kunnes koivun siitepölyaika on ohi.
25.5.2010 Läskillä lukutaitoa Nepaliin -kampanjaan lähti meidän perheeltä 105 euroa. Systeemihän oli se, että jokaisesta pudotetusta painokilosta tuntematon lahjoittaja lahjoitti 15 euroa Nepaliin tukemaan lasten lukutaitoa. Kampanja oli tarkoitettu vain aikuisille. Muksuthan ovat kasvuiässä.
24.5.2010
Grillikausi alkoi eilen. Tai alkoi ja alkoi. Kaupat olivat kiinni, joten ABC-liikenneasemalle katsomaan tyhjiä hyllyjä. Löytyi sentään maissia, ananasta ja paketti possunleikkeitä. Sitten kaasu kiinni grilliin, joka oli viime kesänä ostettu käytettynä. Syttyikin vielä. Kun laitoin lihaa ja maissia grilliin kypsymään, kysyi Ville, että miksi se ei ole jo valmista. Ettei vain mikroaaltouunin käyttö olisi harhauttanut luulemaan, että ruoka tulee aina minuutissa valmiiksi.
21.5.2010
Näillä sivuilla on ollut 215 vierailijaa eri osoitteista viimeisen 30 päivän aikana. Luku on mukavasti yli keskiarvon, joka on noin 150 kävijää eri osoitteista kuukaudessa.
20.5.2010
Kevät. Kerhot ja muskarit lähestyvät kevätkauden päätöksiään. Sitten onkin aika siirtyä kotipihan leikkeihin. Eräässä aikakauslehdessä julkaistiin taannoin ilmakuva suomalaisesta omakotialueesta. Samannäköisten talojen pihoilla oli sinisiä pyörylöitä kuin silmäkuvioita perhosen siivissä. Melkein joka talon pihalla oli trampoliini. Pitäisiköhän meillekin hankkia.
19.5.2010
Esikoispoika Ville, 4 v, on ruvennut käyttämään helteellä äitinsä minihametta, joka on tietenkin vilpoisa. Koska Ville ei ole päiväkodissa, niin kukaan ei ole sanomassa hänelle, että eivät pojat käytä hametta. Mutta jospa nyt ei kumminkaan laiteta hametta päälle, kun mennään kerhoon.
18.5.2010
Suomen kielen vaikein sanapari lienee ”älä tee”. Varsinkin, jos sanat pitää lausua lapsille. Jostain kumman syystä mukula, joka muuten tuntuu kuulevan aivan kaiken, menee umpikuuroksi, kun kuulee sanat ”älä tee”. Lopputuloksena on kaatuneita vesimukeja, kastuneita sukkia, rikkoontuneita leluja, revenneitä sanomalehtiä, naarmuuntuneita autonkylkiä ja kadonneita esineitä.
14.5.2010
Verna-kielen knoppeja:
Pippi = lippalakki, Pippi = Peppi Pitkätossu.
12.5.2010
Ti-taa. Ti-taa. Vernan aamutoimiin kuuluvat vaipanvaihdon ja aamupuuron lisäksi olennaisena osana ti-taa. Se tarkoittaa sitä, että stereoihin laitetaan lastenlevy soimaan.
Verna osaa myös itse laulaa. Iltaisin ennen nukahtamista sängystä kuuluu Miu, mau, la-laa. Se on lastenohjelma Mio Maon tunnuslaulu.
11.4.2010
Verna-sanakirja osa kolme
(nyrpistetään nenä) nööh-ööh = sika, Ankka = ankka, Ammu = lehmä, Kakku = ilmeisesti mitä tahansa hyvältä maistuvaa, Kukka = kukka.
Viittomat: hierotaan käsiä yhteen = käsienpesu, heilutetaan kättä vaakatasossa = jokin lentää huis-huis, sormet ovat supussa kohti maata ja käsi heiluu ylös ja alas = jokin eläin tai ihminen kipittää.
10.4.2010
Taitoa on, mutta ei vielä kykyä. Villellä on lupa mennä internetissä Pikku Kakkosen sivulle, jossa on pelejä ja ohjelma-arkisto. Kun vilkaisin työhuoneeseen, oli Ville täyttämässä jotain Googlen kaavaketta, jonka hän oli sattumalta klikannut auki. Eihän Ville tiennyt, mitä riveille täytti tai mitä niissä kysyttiin, mutta höpö-höpö-kieli toimi ja napista klikkaamalla kaavake meni eteenpäin. Kun otin asian puheeksi, Ville kertoi, että oli hän lähettänyt postia myös Pikku Kakkosen Katti-Matikaiselle samalla tavalla, täyttämällä kaavakkeen. Näin siis toimii luku- ja kirjoitustaidoton nelivuotias.
9.5.2010
Äitienpäivä. Verna heräsi aamutuimaan seitsemän aikoihin. Äiti ei siis saanut vuoteeseen aamukahvia vaan unilämpimän pienen tyttärensä. Aamiaiseksi oli kaurapuuroa kuten jokaisena aamuna. Villen tekemä äitienpäiväkortti oli hukassa. Ehkä se löytyy. Iltapäivällä oli sentään kakkua. Taattua laatua, kun kakku oli kaupan pakastearkusta. Meneehän se päivä näinkin.
6.5.2010
Verna-kielen sanakirja osa 2.
I-hah-haa = hevonen, Iii = isä, Viivi = Ville, Äitii = äiti, Miu/mau = kissa, Ärjäy = koira, Pappa = pappa, Kakka = kakka, Vauva = vauva tai Verna, riippuen kontekstista.
3.5.2010
Verna-kielen sanakirja.
Pipa = tippaleipä, Ti-ta = Ti-Ti Nalle -musiikkia tai muuta lastenmusiikkia, Mäm = ruokaa, Guurka = kurkku (vihannes), Garrrhu = karhu, Pau = pallo, Tirr = auto, polkupyörä tai muu ajoneuvo, Niiiin = myöntävä vastaus, Ei = ei.
30.4.2010
Aamu alkoi esikoisen oksennuksella. Tauti ei mennyt kerralla ohi, joten tästä tulikin pyykkipäivä. Eilen esikoinen ja vaimo löivät päänsä yhteen. Hieman myöhemmin vaimo sanoi, että on vähän outo olo, ja tankkasi bensaa dieselautoon. Onneksi ehti tankata vain pari litraa ennen kuin huomasin asian. Hammasta vihloo. Riihikosken hammashoitola on remontissa ja suljettuna. Mutta ei se mitään, kun ei siellä ole ollut hammaslääkäriäkään pitkään aikaan.
Siitä huolimatta ja juuri sen takia: hauskaa vappua kaikille.
28.4.2010
Onkohan kyseessä telepatia? Jos seuraavana päivänä on edessä pitkä työpäivä, herää lapsi yöllä kirkumaan ilman mitään näkyvää syytä. Siinä sitten on koko perhe aamutoimissa vähin unin. Sama juttu viikonloppuisin. Jos voisi nukkua hieman pidempään, herää nuorimmainen aivan varmasti jo ennen seitsemää.
26.4.2010
Verna pääsi näpyttelemään tietokonetta, ja kas, tyttö onnistui kääntämään näytön kuvan ylösalaisin. Nyt voisi ihmetellä, miksi Windows XP:ssä ylipäätään on komento, jolla näytön voi kääntää. Näytön kääntäminen oikeinpäin oli vaikeaa, sillä vaikka voisi googlata netistä vinkin, miten se onnistuisi, on ylösalaisen näytön lukeminen on kerrassaan vaikeaa. Koneessamme on RestoreIt-ohjelma, jolla tallentaa tietokoneen historiaa niin, että sen voi palauttaa tietyn päivän asetuksiin. Niinpä kone varmuuden vuoksi palautettiin viikon vanhoihin asetuksiin, jos Verna vaikka olisi ohjelmoinut jotain muutakin kuin vain kuvan päälaelleen.
23.4.2010
Tähän on tultu. Esikoinen tuijottaa televisiosta kuin noiduttuna. Vaikka TV2:n lastenohjelmat ovat turvallisia eivätkä liian jännittäviä, ovat ne koukuttavia. Pikkusisko seuraa syrjäsilmällä isoveljen ohjelmia. Taikalaatikko on taikalaatikko.
18.4.2010
Tähän on tultu. Esikoinen Ville esiintyy kansalaisopiston satujumpparyhmän mukana opiston kevätnäytöksessä. Ville on siis jo iso poika. Tai ainakin keskikokoinen.
15.4.2010
Vernan oksennustauti olikin mielenkiintoinen. Oksennusten väliä oli parhaimmillaan 24 tuntia. Eli juuri kun luuli, että tyttö on terve, niin taas tuli. Käytimme Vernaa sairaalan poliklinikalla, jossa ei löydetty mitään poikkeavaa.
Villellä on selvästi poliitikon taipumuksia. Ville oli kielloista välittämättä kiivennyt ikkunalaudalla, jonka kiinnitykset pettivät. Lauta ja poika rämähtivät lattialle. Kun Villellä kysyttiin, mitä tapahtui, poika vastasi kuin pääministeri: En muista enkä osaa sitä sanoa.
13.4.2010
Verna oli eilen oksennustaudissa. Syöpälapsen kanssa onkin pohtimista: onko vakavaa, mikä on syy, pitäisi soittaa osastolle vai odottaa tunti pari. Nyt näyttää siltä, että vaiva olisi menossa ohi. Mutta seurataan, seurataan.
11.4.2010
Kevät. Kissat pääsivät ulos valjaissa. Ville ulkoilutti. Linnut lauloivat. Moottoripyörät kiisivät kuin kimalaiset valtatiellä. Kevät.
10.4.2010
Olin Tampereella vastaanottamassa Suomen paikallis- ja aluetoimittajien yhdistyksen myöntämää kunniakirjaa Vuoden uutinen -kilpailun kakkossijasta. Villellä oli selvä mielipide, missä kävin.
-Isi kävi Tampereen kirjastossa hakemassa kunnian kirjaa.
5.4.2010
Syntymäpäivä. Sain perheeltä lahjaksi Olipa kerran ihminen -dvd:n (hyödyllistä katseltavaa lapsille), kortin sekä suklaamunia. Ville päätteli, että suklaamunat olivat itse asiassa lapsille ja pisteli niistä poskiinsa pari kappaletta. Niinhän asia itse asiassa olikin.
1.4.2010
Aprillia. Voiko pieniä lapsia aprillata? Ei oikestaan. Ottavat vielä kaiken tosissaan. Pitää odottaa muutama vuosi.
30.3.2010
-Koska on kevät?
Pieni poika odottaa jo kevättä. Lunta on vielä maassa, mutta lumikasat eivät enää kanna poikaa eikä pulkkakaan tahdo luistaa. Kevät tuo sulan maan ja kuralätäköt. Leikkipuistot avataan käyttöön talven jäljiltä. Linnut palaavat ja kukat nousevat maasta.
-Koska on kevät?
27.3.2010
Sykerön eli lapsisyöpäpotilasperheiden kerhon teemapäivässä oli tarjolla naurujoogaa Meri-Karinassa. Itse asiassa nauratti aika tavalla.
26.3.2010
Mikähän siinä on, että lapsi kyllä maistaa sujuvasti kengänpohjaa, mutta ei juustoviipaletta.
23.3.2010
Pihalla kolme heittokuutiometriä koivuklapeja. Ostettu Pöytyältä hintaan 45 euroa kuutio. Siinäpä päivän urakka kantaa ne varastoon. Lapsilla on mummulapäivä.
21.3.2010
Lapset pitävät rutiineista. Yksi Vernan rutiineista on juosta karkuun, kun päiväunivaippa on vaihdettu ylle ja on aika pukea päiväunivaatteet. Vernahan nukkuu päiväunet ulkona. Kun Vernalla on uusi vaippa, hän juoksee kipi-kipi keittiöön nurkkaan, joka on varmaankin takaa-ajoleikin turva. Ja tämä tapahtuu joka päivä. Kipi-kipi.
PS: Tässä kuussa päiväkirjalla on ollut yli 170 lukijaa eri osoitteista. Kiitos mielenkiinnosta.
17.3.2010
Vaimo palasi töihin. Nyt ensimmäistä päivää kolmistaan lasten kanssa. Aamu sujunut ongelmitta. Lounasaika lähestyy ja sen jälkeen Vernan päiväunet. Eiköhän tämä tästä. Ville on jo niin iso, että osaa auttaa.
15.3.2010
Olimme koko perhe viikonloppulomalla vuokramökillä Kemiönsaarella. Paikka oli tuttu, sillä olimme siellä jo neljättä kertaa, nyt ensimmäistä kertaa talvella. Lapsille taisikin olla elämys ajella merenjäällä napakelkalla. Toinen ihmetyksen aika olivat meren- ja järvenselkiä pitkin viilettävät moottorikelkat.
10.3.2010
Verna pitää eläimistä ja varsinkin kissoista. Vernalla on hienot sukat, joissa on kissojen kuvia. Tänään välipalalla Verna nosti toisen jalkansa pöydälle ja alkoi ruokkia sukkien kissoja laittamalla niille kinkunpaloja kuononpäälle. Nam-nam.
9.3.2010
Ville on käynyt viiden kuukauden iästä lähtien säännöllisesti Loimaan Vesihovin uimahallissa. Eilen oli aika laskea ensimmäisen kerran Vesihovin pitkästä liukumäestä – tietenkin vielä yhdessä isän kanssa. Se meni muuten hyvin paitsi että isä juuttui liukumäkeen. Vesiliukumäessä virtaavan veden voima ja liukumäen loiva laskukulma eivät vieneetkään isää eteenpäin, eikä tietenkään sylissä olevaa Villeä. Isä kiskoi laskijoita eteenpäin liukumäen reunasta ja kyllähän se viimeinen metri mentiin ihan liukumallakin. Isälle kävi sama homma muutama vuosi sitten Caribia-kylpylän Mustassa aukossa. Kohtuullisen pelottavaa olla tukkona täysin pimeässä liukumäessä, kun takaa kuuluu seuraavien mäenlaskijoiden iloinen nauru.
7.3.2010
Olimme koko perhe syömässä Meri-Karinassa. Vernalta putosi vähän väliä leipää ja vähän perunaa ja lihapullan palasia lusikasta lattialle. Taisi tulla vähän huiskittuakin ruokaa sinne tänne. Ville vilkaisi pöydän alle.
-Vernan paikka näyttää ihan pieneltä bioastialta, Ville totesi.
28.2.2010
Suojasää. Lumilinna pihaan ja lumipalloja tekemään. Nautitaan nyt, kun on kerrankin vanhan ajan talvi.
26.2.2010
Ville pyysi isältä sangen kovaäänisesti vettä ruokapöydässä. Isä opettamaan, miten pitää pyytää ja puhutella: ”Ville, voisit vaikka sanoa, että rakas isä, sinä ajatusten Aurajoki, antaisitko minulle maitoa, kiitos.”
Ville oppikin heti oikean tavan pyytää – tai ainakin melkein: ”Isä Tarvasjoki, voisitko antaa minulle vettä!”
23.2.2010
Erään tutkimuksen mukaan koulukiusaajat ja kiusaajat ylipäätään ovat sosiaalisesti lahjakkaita lapsia/ihmisiä, jotka haluavat nostaa omaa asemaansa ryhmässä kiusaamalla, ja he manipuloivat muukin mukaan kiusaamiseen. Toisen tutkimuksen mukaan päiväkotilapset kiristävät toisiltaan rahaa monin eri tavoin. Ihminen on ilmeisesti luonnostaan sellainen olio, joka luo ympärilleen ryhmän ja sitten rakentaa siihen hierarkian.
Voisin nyt voivotella, että minne tämä maailma on menossa. Tyydyn vain sanomaan, että tutkimuksien tulokset pelottavat. Aikuisilla on vastuu. Nyt ja aina.
21.2.2010
Villen satu:
Ville oli poika, joka oli neljä vuotta. Ville kaipasi kissaa, koska kissat olivat kivointa mitä hän tiesi. Kun Ville meni nukkumaan, kissa nimeltä Iines hyppäsi sänkyyn. Näinkin unta Veikko-kissasta, Ville sanoi. Se oli hauska uni.
20.2.2010
Ville tekee mielellään tuttavuutta huoltoasemien ja kauppojen kassahenkilöiden kanssa.
-Minä olen Ville. V-i-l-l-e. Ja minä olen neljä vuotta vanha.
Tavallisesti kassahenkilöt vastaavat pienelle asiakkaalle muutamalla ystävällisellä sanalla.
14.2.2010
Sykerö eli Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilaskerho vietti eilen 30-vuotisjuhliaan Meri-Karinassa. Paljon on lääketiede mennyt eteenpäin kolmessa vuosikymmenessä. Mutta paljon on vielä tutkittavaa ja selvitettävää. Sykerö on lapsisyöpäpotilasperheille henkireikä, paikka, jossa vaihtaa kuulumisia ja saada vertaistukea. Monille se ainoa lapsen sairauden aikana.
12.2.2010
Verna, 1, oli löytänyt pyykkitelineeltä äitinsä rintaliivit. Tyttö nappasi rintaliivit mukaansa ja kipitti keittiöön ilmoittamaan isälle:”Mäm, mäm!” Vernan kielessä ”mäm” tarkoittaa maitoa tai ruokaa.
11.2.2010
Samalla viikolla sekä muskarin että kerhon valokuvaukset. Tilata voi ryhmäkuvaa, yksilökuvaa ja niin edelleen. Hintaa tulee parin kympin verran. Kumma juttu, kun perheillä on kameroita enemmän kuin koskaan, on kännyköissä, on pokkareita, on järjestelmäkameroita ja web-kameroita, tuntuu myös kerhoissa, harrastuksissa ja tietenkin kouluissa kiertävän ammattivalokuvaajia enemmän kuin koskaan. Kuinka ne kaikki kuvat ehtii koskaan katsoa ja järjestää?
10.2.2010
Onko ihminen lämpömittari? Ville oli Vesihovissa uimassa. Terapia-altaan 32-asteisesta vedestä Ville halusi kokeilemaan ison altaan vettä, joka tuntui kovin kylmältä, vaikka oli 27- asteista. Kun Ville palasi kipin kapin takaisin terapia-altaaseen, hän oli hämmästynyt. -Kuka on tässä välissä ehtinyt lämmittää altaan veden, Ville ihmetteli.
5.2.2010
Olimme pari päivää sitten uimassa Vesihovissa Loimaalla. Saunassa Ville mielellään aloittaa keskustelua muiden saunojien kanssa.
-Talvi, kevät, kesä ja sitten tulee syksy. Tiedättekös sellaista, vanhat miehet?
4.2.2010
Ville, 4, yritti opettaa Vernaa, 1, puhumaan.
-Verna, sano ”pappa”!
-Pap-pa.
-Sano ”vauva”!
-Vaa-va.
-Verna, sano ”ruoka”!
-Mäm!
-Sano ”kissa”!
-Mau!
-Sano ”rikkaimuri”!
Pitkä hiljaisuus, kunnes Verna hymyilee leveästi:
-Kak-ka!
31.1.2010
Lunta ja lunta. Ilmatieteilijöiden mukaan tämä on niin sanottu normaali talvi. Villelle on hankittu uudet sukset ja ensimmäiset luistimet. Vielä pitäisi päästä kokeilemaan niitä ja vieläpä niin, ettei innostus lakkaa siihen ensimmäiseen kertaan.
28.1.2010
Pakkasta. Näillä säillä liikunnaksi käy oikeastaan vain uinti. Onneksi Loimaan Vesihovissa on hyvät uintimahdollisuudet pienille ja vähän isommillekin pojille.
24.1.2010
Reissu kauppakeskukseen nelivuotiaan maalaismuksun kanssa on extremelaji. Isossa kauppakeskuksessa on paljon nähtävää ja varsinkin paljon kosketeltavaa. Tuskin on isä ehtinyt sanoa, että ”älä koske siihen”, kun vastaukseksi tulee ”Isi, tämä irtosi…” tai sitten kuuluu vain yksinkertaisesti kolin, kolin, kolin, kolin…
22.1.2010
Ville selosti äidille, miksi aamutoimet ja muskariin lähtö ovat joskus myöhässä:
-Minä olen kiltti poika, mutta en minä mikään tassukka ole. Ja usein käy niin, että sinä saat pitkän nenän. Ja sillä pitkällä nenällä sinä voi hyvin haistella kaikkia mukavia asioita.
Villelle on selvästikin luettu Pekka Töpöhäntää.
15.1.2010
Villelle luettiin Kotitonttu-kirjaa, sitä kuvitettua klassikkoa Yrjö Jylhän käännöksenä. Tonttu miettii, mistä aika tulee ja minne se menee. Villellä oli vastaus mietittynä.
-Kellosta aika tulee. Eikö kotitontulla ole kelloa? Siitä näkee, kun aika tulee ja kun se menee.
14.1.2010
Tänään totuttelua omaishoitajaksi ja freelanceriksi. Ville puolestaan kokeilee tänään ensimmäistä kertaa luistimia. Siitä se lähtee.
12.1.2010
Eilen olin ostamassa Villelle luistimia. Harjoitusluistimia ei ollut, joten ostin harrastajatason hokkarit. Joulun jälkeen hinnanalennus oli 25 prosenttia. Samaan syssyyn ostin kypärän, hanskat ja polvisuojat. Luonnon jäätäkin tänä talvena on, joten luisteluharjoitukset alkavat lähipäivinä.
10.1.2010
Koko perhe oli Meri-Karinassa syöpälapsiperheiden sopeutumisvalmennuskurssin palautekurssilla loppiaisen jälkeen. Ville meni Meri-Karinaan mielellään, sillä viime kesältä jäi hyvät muistot. Paljon tekemistä leikkihuoneessa ja käytössä meikein oma hoitaja. Nyt Vernaa vähän itketti, kun äiti lähti luennoille, mutta toisena kurssipäivänä ero ei enää niin paljoa ahdistanut. Meri-Karinassa ruoka on hyvää, lapsille riittää tekemistä ja käytössä on oma uimahalli. Vaikka kurssiohjelma on tiivis, oli kurssi meille vanhemmillekin kuin lomaa.
4.1.2010
Ville penkoi vaatehuoneessa vaatekoreja ja löysi äitinsä pikkuhousut. Ville ojensi ne ystävällisesti äidilleen sanoen:
-Olkaa hyvä, tässä ovat teidän kissapelättimenne.
1.1.2010
Hyvää vuoden ensimmäistä päivää. Kylmä. Eipä ole ulkoilusää. Kiitos kaikille näillä sivuilla vieraileville. Keskimäärin teitä on noin 150 säännöllistä kävijää kuukaudessa. Kiitos.
31.12.2009
Hyvää uutta vuotta kaikille!
27.12.2009
Ville sai joululahjaksi bongorummut. Joulupukki on sittenkin olemassa. Verna sai puisen ksylofonin. Nyt meillä riittää ääntä.
24.12.2009
Villen joulukuvaelma/mukaelma kirkossa nähdystä jouluevankeliumista:
Oli lampaita ja paimenia. Oli isä ja äiti. Ne meni talliin. Sitten oli majakkatalon isäntä. Majakkatalon isäntä sanoi, ettei ole tilaa. Ne löysi tallista lapsen. Ja sitten oli enkeleitä.
Hyvää joulua!
20.12.2009
Verna sai kotiutusluvan sekä reseptillä antibioottia kotihoidoksi. Mutta miksi ihmeessä Turussa on kauppatorin ympärillä kolme apteekkia, jotka ovat auki sunnuntaisin, mutta ulosmenoteiden varsilla saatika maaseudulla ei ole ensimmäistäkään.
19.12.2009
Vernan kuumeen syynä on ilmeisesti satunnainen hengitystietulehdus. Se, mikä normaalilla lapsella hoituisi kotona, vaatii Vernalta ainakin kolme sairaalapäivää, verikokeita, seurantaa ja antibioottia.
18.12.2009
Syöpälapsen hoito-ohjeissa sanotaan, että jos lapsen kuume nousee äkisti ja lapsi menee vetämättömäksi, niin lapsi pitää toimittaa heti sairaalaan. Näin kävi eilen illalla. Oliko kuumeen nousun syynä aamulla annettu rokotus vai satunnainen paikalle sattunut hengitystietulehdus, on vielä selvittämättä, mutta palokuntalaisen hommaa tämä syöpälapsen vanhempana olo on. Tavarat äkkiä kasaan ja TYKS:iin. Onneksi oli vapaapäivä, niin Villenkin hoito järjestyi luonnostaan.
15.12.2009
Tänään piti lähettää joulukortit. Ne ovat jääneet kirjoittamatta. Lähetetään siis joulukirjeitä lasten kuvien kera myöhemmin. Jos ehditään.
Villellä on tänään kerhon joulujuhla. Verna onkin isän kanssa aamupäivän. Hyvää harjoitusta kevättä ajatellen. Ovatkohan pienet tytöt erilaisia hoitaa kuin pienet pojat?
12.12.2009
Lapset ovat Sykerön retkellä Stockmannin leluosastolla, joka avautuu tuntia ennen kuin muut asiakkaat pääsevät sisälle. Kiitettävää vastaantuloa tavaratalolta. Lapset olivat yön poissa kotona mummulassa. Talo tuntui tyhjältä. Kovin tyhjältä.
6.12.2009
Ville täytti neljä vuotta. Vernan karanteenin takia syntymäpäivävieraiden määrä rajoittui mummuun ja pappaan. Lahjoja toki nuori mies sai, postihan kulkee.
Neljä vuotta. Pitkä vai lyhyt aika? Lyhyt, mutta esikoisen kanssa jokainen päivä on omalla tavallaan aina uusi. Yli 1400 uutta päivää peräkkäin. Se on jo pitkä aika.
4.12.2009
Riihikoskella oli eilen joulunavaus. Mitä se on, oikeasti. Hermostuneita vanhempia, kun mukulat kirmaavat sinne tänne ja ovat toppahaalareissaan kuumissaan. Pikku-Myllyn pihalla autoja parkkeerataan riviin ja jonoon, yhtä aikaa. Glögi on loppunut tai se on liian kuumaa. Koululuokka esittää joululaululeikin. Puolet oppilaista olisi mieluummin ihan jossain muualla. Joulukuusen valot eivät syty, kun juontaja pyytää. Joulupukki tulee paikalle ja kaataa karkkipussien sisällöt muovipussiin, kunnes joku hoksaa tuoda korin, josta jakaa karkkeja. Onko kenelläkään hauskaa?
On. Lapsilla. Villen silmät laajenivat, kun hän näki joulupukin. Pukki jopa jutteli Villelle. Verna puolestaan hämmästeli, että onko maailmassa näin paljon ihmisiä. Ja niin hieno koirakin siellä oli.
1.12.2009
Joulukalenterista on avattu ensimmäiset luukut. Kyllä, luukut. Varmuuden vuoksi useampi luukku.Villen rumpumaniakin jatkuu.
-Miten kirjoitetaan rummut, Ville kyseli.
26.11.2009
Villellä on edelleen rumpukuumetta. Äiti on toppuutellut, koska meillä ei ole paikkaa, missä soittaa rumpuja. Ville keksimään, että pihalle voisi rakentaa rumpulavan. Äiti sanomaan, että sellainen tarvitsee rakennusluvan. Mistä sellaisen saa, Ville kysymään. Kunnasta, äiti vastaa. -Äiti, hae kunnasta rakennuslupa!
23.11.2009
Voiko yksivuotiaalla olla suosikkilauluja? Kyllä voi. Verna on ihastunut Kiekkumaralla-levyyn, jossa Freija-yhtye esittää kansanlauluja. Kun Verna haluaa kuunnella musiikkia, hän osoittaa kohti sitä huonetta, jossa levysoitin on ja alkaa heilua kuin tanssisi. Sitten levy soimaan. Verna konttaa stereoiden eteen. Osoittaa cd-soitinta. Kyllä. Sieltä tulee musiikkia. Sitten vaippapeppu hyssyttää ylös ja alas. Tanssitaan.
22.11.2009
Sikainfluenssa-aalto alkaa taipua, mutta meillä on pikku-Vernalla karanteeni päällä. Ei yleisötilaisuuksiin, ei edes Syöpäyhdistyksen tiloihin eikä tapaamisia rokottamattomien ihmisten kanssa. Onneksi Vernalla riittää omassa kodissakin uusia paikkoja löydettäväksi.
16.11.2009
Nyt se sitten alkaa. Ville kirjoitti tänään joulupukille. Toivelistassa olivat rummut.
6.11.2009
Tänään Ville ja isi jonottivat kaksi ja puoli tuntia sikainfluenssarokotetta. Ensimmäinen tunti meni ulkona räntäsateessa. Torstaina syöpäjärjestöt tiedottivat, että sytostaattihoitaja saavien perheenjäsenet kuuluvat rokotettavaan riskiryhmään. Ville sai samalla kertaa kausi-influenssarokotteen ja vesirokkorokotetehosteen, siis yhteensä kolme piikkiä. Reipas poika.
5.11.2009
Rokotetaan. Ei rokoteta. Kiireellinen. Ei kiireellinen. Sikainfluenssakorotusjärjestyksestä kertovat uutiset vaihtelevat päivittäin. Ovatko sytostaattihoitoja saavien potilaiden omaiset kiireellisesti rokotettavia vai eivät. Sitä ei tunnu kukaan tietävän.
29.10.2009
Verna täyttää tänään yhden vuoden.
28.10.2009
Ville yrittää taikoa pikkusiskoaan.
-Taika, taika, Verna isoksi tytöksi. Taika, taika, Verna suurene!
No, pikkusisko ei kasvanut, mutta on hän sentään huomenna jo 1 v.
25.10.2009
Oli jälleen perinteeksi muodostunut Villen videointipäivä. Tasan kaksi vuotta sitten Villeä videoitiin ensimmäisen kerran. Ville, tuolloin 1 v 10 kk, puhui yksisanaisin lausein. Vuotta myöhemmin tarinaa tuli jo enemmän.
Tänään Ville, 3 v 10 kk, puhui jo koululaisvitsejä ja lauloi lauluja alusta loppuun saakka.
22.10.2009
-Oi, ooooooi, miten hieno auto! Tuolla minä leikkisin mielelläni.
No niin. Taas se aika vuodesta, kun posti on tuonut leluluettelon.
20.10.2009
Ville mietti ihmisen anatomiaa.
-Ruoka menee ruokatorveen ja sieltä mahaan. Kun ruoka menee ruokatorvessa, ruokatorvi soittaa Jänis istui maassa torkkuen.
Torvi mikä torvi.
16.10.2009
Ville tyhjensi lelulaatikkoaan lattialle.
-Nämä ovat muistoja minun menneisyydestäni.
Sitten Ville harjasi lattiaa.
-Nämä ovat sellaisia kotitöitä. Minä olen kotityömies. Minä harjaan lattiat aina puhtaiksi.
12.10.2009
Nuhakausi. Ensin yksi lapsi saa nuhan. Sitten toinen lapsi. Sen jälkeen toinen vanhemmista. Ja viiden päivän päästä se perheen terveinkin on flunssassa. Ketjureaktio.
10.10.2009
Musiikkimiehenä Ville on sepittänyt oman laulun, jonka samoissa näkyy seurakunnan kerhon vaikutus.
Enkeli, enkeli/ystäväksi tule/
enkeli, enkeli/muista olla kaveri/
enkeli, enkeli/on ystäväsi.
6.10.2009
-Ooooooooooooooo.
Muksut hoilaavat ooota kaksiäänisesti aamiaispöydässä. Sitten kikatetaan päälle.
-Oooooooooooooooo.
No, ehkä se on hyvä, että musiikki kiinnostaa.
1.10.2009
Lokakuu. Minne syyskuu katosi? Muutaman päivän mökkilomaan, kerhojen aloituksiin, kerhopullojen ja eväsrasioiden hankintaan. Taas se meni ohi. Niiden säilytyslaatikoiden hankinta. Nyt ne olisivat olleet syyskuun tarjouksesta. Ehkä sitten ensi kerralla. Ja kas: tässä kuussa Verna täyttää yhden vuoden.
26.9.2009
Koko perhe oli eilen Meri-Karinassa uimassa. Vaikka reissu väsyttää, piristää uinti, saunan ja valmis pöytä, jonka ääreen pääsee syömään.
25.9.2009
Tämä on klassikko: oksentava lapsi auton takapenkillä. Siinä tuhraantuivat turvaistuimen lisäksi takapenkki sekä auton äänieristeet ja pohjapelti, kun tavaraa valui penkinsaumasta alaspäin.
Hieman sottainen tapa selvittää, että musta appelsiinikola-Grandi ei ollutkaan niin hyvää.
24.9.2009
Verna lähti tänä aamuna hoitosuunnitelman mukaiselle sytostaattihoitojaksolle. Kyseessä on 12:s jakso eli nykyisen hoitosuunnitelman mukaan viimeinen hoitojakso. Hoitosuunnitelma päivitetään magneettikuvakontrollin jälkeen marraskuussa.
Ville puolestaan lähti aamulla reippain mielin seurakunnan kerhoon. Mutta tokihan äidin ja Vernan lähtö sairaalaan vähän harmitti kerholaista.
21.9.2009
Myönnän, että isänä on mennyt vikaan. Poika on harrastanut liian vähän liikuntaa. Pitää parantaa koordinaatiota, lihaskuntoa ja ketteryyttä. Lisää liikuntaa, lisää liikuntaa.
Onneksi Ville pääsi eilen peuhupäivään kiipeilemään ja juoksemaan ja potkimaan jalkapalloa. Ville käy myös satujumpassa. Kyllä se siitä. Kai. Juoksemaan oppii vain juoksemalla.
16.9.2009
Katson tyttäreni valokuvaa. Hänellä ei ole hiuksia. Hän seisoo tomerasti ja katsoo nauraen kameraan. Ehkä hän on sytostaattihoidon viemine hiuksineen pienen syöpälapsen näköinen, mutta minun silmissäni hän on oma pieni prinsessani. Oma on aina oma.
13.9.2009
Takana kolme vuorokautta vuokramökillä Dragsfjärdissä. Ville kävi soutelemassa, retkellä Kemiössä ja Amos Andersonin kotimuseossa Söderlångvikissä. Lisäksi koko perhe poimi mustikoita ja puolukoita. Sääkin suosi. Kesä päättyi hyvin tunnelmiin.
Mutta se on kumma, miten paljon muksujen kanssa tarvitsee tavaraan, kun on reissussa. Nytkin oli rattaiden lisäksi Vernalle matkasänky ja vaippapaketteja, ja kaikille vaihtovaatteita ja niin edelleen. Vaikea uskoa, että parikymppisenä tuli reilattua Eurooppa päästä päähän pelkän repun varassa.
8.9.2009
Mikä siinä on, että vaikka kuinka suunnittelisi aikataulun niin, että tänään päästään lähtemään muskariin tai kerhoon tai leikkikentälle kymmentä minuuttia tavallista aikaisemmin, lopputulos on se, että lähdetään aina siihen samaan aikaan, valmisteli lähdön eli ei.
7.9.2009
Päiväkirjassa on ollut muutama päivä hiljaista, kun työkiireet pitivät viikonlopun yli töissä. Laskuri kuitenkin kertoo, että nyt sivuilla on ollut tasan tuhat kävijää eri osoitteista kuluneen 12 kuukauden aikana. Kiitämme mielenkiinnosta.
3.9.2009
Ville aloitti tänään seurakunnan kerhossa. Reippaasti kotihoidossa oleva poika jäi yksin kerhoon. Kerhossa on kymmenkunta lasta, mutta tänään paikalla oli seitsemän kerholaista, Villen kertoman mukaan ”Ville, Luka, Viivi ja tyttöjä”. Ilmeisesti kerhossa oli ollut tyttöjen kesken pientä kärhämää.
-Minä en leiki tyttöjen kanssa, Ville ilmoitti kotona. Enkä halaa niitä kaikkia etteivät ne tappele.
1.9.2009
Syyskuu. Muskari alkoi. Sadepäivä. Jalkaan lämpimät housut. Aamupuuro ei maita. Syksy.
PS: Nyt kävijöiden kirjattu lukema on 979.
31.8.2009
Ville heiluttaa mustaa kangastilkkua leikkiautonsa yllä ja tanssii tasajalkaa.
-Isi, minä taion. Minä taion pikkuautosta oikean ison kaksipaikkaisen avoauton. Mutta miksi se ei muutu oikeaksi avoautoksi?
30.8.2009
Olin eilen yksin vanhempieni luona. Söimme päivällistä. Yks kaks havahduin kahteen asiaan: onpa meitä vähän, onpa täällä hiljaista. Se oli totaalisen toisenlainen näkökulma elämään kuin kotona. Ei huonompi, ei parempi, mutta toisenlainen.
28.8.2009
Mikä siinä on, että joskus muksu kuulee kuiskauksetkin ja joskus, esimerkiksi syömään käskiessä, kuulo on täysin pois päältä. Ja mikä on turhauttavinta vanhemmuudessa? Olla kieltokone. Älä, älä, älä, älä. Ja sitten selittää lapselle, ettei tässä ilkeyttään kiellä, mutta kun isä tietää, mitä voi tapahtua, jos tuotakin touhua jatkaa. Älä, älä.
PS: Tänään laskuri ilmoitti 968 kävijää eri osoitteista kuluneen 12 kuukauden aikana.
27.8.2009
Verna lähti tänään jälleen hoitojaksolle TYKS:iin. Hoitoihin lähtö alkaa sujua jo rutiinilla, vaikka itse hoidossa voikin tapahtua yllätyksiä kuten viime kerralla. Entäpä kotomiehet? Kauppareissuja, uimareissuja, kotitöitä ja illalla tietenkin Pikkukakkonen. Ylimääräinen isyysvapaakuukauteni päättyy lauantaina. Sen jälkeen takaisin töihin.
26.8.2009
Ville on opetellut seurakunnan muskarissa, miten kädet laitetaan rukoillessa. Se käy leikkien, rakentamalla rukoustalo, jossa on ensin pohja (kämmenet ylöspäin), sitten seinät (kämmenet vastakkain), sitten katto ja lopulta katto eli sormet naulataan kiinni. Ville mietti hetken ja sanoi, että tästä talosta puuttuukin välikatto.
24.8.2009
Ville oli äitinsä kanssa kaupassa. Kassojen luona oli peliautomaatteja, joita Ville oli aikaisemmin pelannut isän kanssa. Nyt Ville pyysi äitiä pelaamaan. Peliautomaattien edessä oli lattiaan maalattu punainen viiva, jossa oli K15-merkintä. Äiti kysyi Villellä, mitähän merkintä mahtaa tarkoittaa.
-K-kauppaa, tiesi Ville.
23.8.2009
Varasto siivottu, polttopuut pinottu, tavarat laitettu hyllyihin. Miten ihmeessä jotkut superäidit ehtivät tehdä väitöskirjan, uraa ja painonhallintaa hoitovapaallaan? Siis mihin ihmeessä mukulat on sijoitettu, kun siivotaan esimerkiksi varastoa, jossa on saha, kirves, rautakanki, viikate ynnä muita tarpeellisia, mutta vaarallisia työkaluja pitkin seiniä. Joko superäidit valehtelevat tai sitten he fuskaavat jossain kohtaa. Epäilen fuskausta. Varasto on siivoamatta, mitä vetoja?
21.8.2009
Lapset saivat tänään hiekkalaatikkoon hiekat, papalle niistä kiitos. Hiekkalaatikko on muovinen ja muistuttaa jollaa. Sitä voi käyttää myös kahluualtaana. Jollia on kaksi, jolloin toisesta saa hiekkalaatikkoon kannen. Tai sitten niistä saa tehtyä köyhän miehen Yyterin: toisessa jollassa on hiekka, toisessa vesi.
20.8.2009
Niin aika rientää, että Ville on kerhoiässä. Tänään on seurakunnan kerhon (3-5-vuotiaiden) tutustumispäivä.
18.8.2009
Ville parani iltaan mennessä. Unimaidon aikaan Verna oksensi sohvalle, äitinsä ja itsensä päälle muuten vain. Ei vatsatautia. Se oli sellainen pikkulapsen sattumaoksennus.
17.8.2009
Ville oli aamupäivän oksennustaudissa, joka taisi iltapäivällä mennä ohi.
-Tänään oli oikein kiva päivä, kun olin kipeä ja katsoin paljon lastenohjelmia, oli Villen oma kommentti pari syödyn voileivän jälkeen.
14.8.2009
Tämän päivän uutisten mukaan urheiluseuroissa käydään muksujen kanssa kehityskeskusteluja, joissa selvitetään lasten urheilumotivaatiota. Erään valmentajan mukaan jo 7-vuotiaan kanssa voi keskustella omasta kehityksestä ja tavoitteista.
Siis mihin jäi lasten omaehtoinen liikkuminen, omasta halusta, omaan suuntaan, omaksi iloksi, omien kavereiden kanssa?
Ja toinen näkökulma: jakautuuko yhteiskunta yhä selvemmin? Toisia valmennetaan pienestä pitäen, toisista ei välitetä vähääkään.
12.8.2009
Tänään uutisoitiin väitöstutkimuksesta, jonka mukaan leikki-ikäisten lasten isät käyttävät runsaasti alkoholia stressin purkuun. Stressin syynä on isyyden epävarmuus, kyvyttömyys tunnistaa lapsen tarpeita, parisuhteen ongelmat.
En ihmettele tutkimustulosta. Kaikista ei ole konsernijohtajiksi ja leikki-ikäisen isältä vaaditaan huippujohtajan ominaisuuksia: pitää löytää kommunikaatio täysin vieraaseen kulttuuriin (lasten maailmaan) kuuluvan henkilön kanssa, pitää kestää jatkuvaa epävarmuutta, pitää yhdistää asiajohtaminen henkilöjohtamiseen, mikä vaatii tunneälyä, täytyy kyetä yhtei